Tutkittua tietoa tekoälyn käytöstä ja suosituksia vastuulliseen käyttöön

Tekoälyn käyttöä sosiaalialalla on tutkittu varsin vähän. AI Tuki! – Tekoäly sosiaalihuollon arjen tukena -hankkeessa selvitettiin vuosina 2025–2026 tekoälyn hyödyntämistä sosiaalihuollon eri toimintaympäristöissä sekä sen yhteyttä työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa keskityttiin generatiiviseen tekoälyyn, joka tuottaa käyttäjän antamien ohjeiden perusteella uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia tai muuta aineistoa oppimaansa tietoon perustuen (Tammes-Peters, 2025). Tutkimus toteutettiin kyselyillä, joista ensimmäiseen vastasi 374 ja toiseen 116 sosiaalihuollon työntekijää, esihenkilöä ja johtajaa (Uusi-Kakkuri, ym. 2026b).

Vastuullinen tekoälyn käyttö ei synny pelkästään teknologian käyttöönotolla, vaan edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä, yhteisiä pelisääntöjä ja kriittistä arviointia siitä, missä tehtävissä tekoäly tuottaa aidosti lisäarvoa.

Tutkimuksen mukaan generatiivisen tekoälyn käyttö sosiaalihuollossa lisääntyi vuosien 2025 ja 2026 välillä, mutta hyödyntäminen oli edelleen varhaisessa vaiheessa. Tekoälyä käytettiin erityisesti tiedonhakuun, dokumentointiin, viestintään sekä erilaisiin hallinnollisiin ja asiantuntijatehtäviin, kun taas sosiaalihuollon ydintehtävissä käyttö oli toistaiseksi vähäistä. (Uusi-Kakkuri, ym. 2026b.)

Mitä osaamista ja tukea tekoälyn käyttö edellyttää?

Tulokset osoittavat, että tekoälyn hyödyntäminen edellyttää ennen kaikkea osaamista, käytännön harjoittelua sekä selkeitä toimintamalleja. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat eettiset valmiutensa tekoälyn käyttöön pääosin hyviksi, mutta tekoälyn käyttöön liittyvässä osaamisessa tunnistettiin kehittämistarpeita. Erityisesti tietosuojaan, tietoturvaan ja vastuulliseen käyttöön liittyvä tuki koettiin tärkeäksi. (Uusi-Kakkuri, ym. 2026b.)

Vastuullinen tekoälyn käyttö on koko organisaation tehtävä

Hankkeessa laaditut suositukset tekoälyn vastuullisesta käytöstä korostavat organisaatioiden vastuuta turvallisten käyttöohjeiden, koulutuksen ja kokeilukulttuurin mahdollistamisessa. Vastuullinen tekoälyn käyttö ei synny pelkästään teknologian käyttöönotolla, vaan edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä, yhteisiä pelisääntöjä ja kriittistä arviointia siitä, missä tehtävissä tekoäly tuottaa aidosti lisäarvoa. Uuden teknologian käyttöönottoa ei tule tarkastella pelkästään teknologisena asiana vaan laajemmin ihmiskeskeisesti koko toimintaympäristö huomioiden. (Uusi-Kakkuri, ym. 2026a; Pulkkinen ym., 2025.)

Tutustu raporttiin

Tutkimusraportti ja siihen perustuvat suositukset tarjoavat hyödyllistä tietoa kaikille sosiaalihuollon ammattilaisille, jotka pohtivat tekoälyn mahdollisuuksia omassa työssään. Samalla ne tukevat AI TEKO! -hankkeen tavoitetta edistää vastuullista, ihmislähtöistä ja työelämää hyödyttävää tekoälyn käyttöönottoa sosiaalialalla.

Mitä voit ammentaa raportista omaan työhösi?

Tutustu raporttiin ja suosituksiin, jos haluat lisää tietoa näistä teemoista:

• tekoäly sosiaalialan työn tukena, käyttökohteet ja haasteet
• tekoälyn käytön riskit ja eettisyys
• vastuullisen käytön edellytykset organisaatiotasolla

Löydät raportit Theseus-verkkokirjastosta

Lähteet

Tammes-Peters, H. (2025). Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä työn tukena ja apuvälinee­nä julkisessa hallinnossa (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:9). Valtiovarainministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-846-0

Uusi-Kakkuri, P. Hakala, P. & Rouhelo, A. (2026a). Tekoäly sosiaalialalla: suositukset vastuulliseen käyttöön. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5784-86-2

Uusi-Kakkuri, P., Rouhelo, A., Hyvärinen, M. & Hakala, P. (2026b). AI Tuki! – Tekoäly sosiaalihuollon arjen tukena: Gene­ratiivisen tekoälyn käyttö, valmiudet ja mahdollisuudet työelämän kehittämisessä. Vaasan ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5784-87-9

Pulkkinen, J., Huttu, K. & Suhonen, M. (2025). Systemic challenges in AI adoption in public social and health organizations in Finland: a technology-organisation-environment perspective. Journal of Health Organization and Management, 39(9), 435-456. https://doi.org/10.1108/JHOM-06-2025-0309

Kirjoittajat: Anne Rouhelo, Paula Hakala ja Piia Uusi-Kakkuri